Duunipaikan uudet kuviot

Työpaikkani pikkujouluista on pian kaksi kuukautta – en edes nostaisi asiaa enää esille, jollei kyseiset juhlat olisi nousseet puheenaiheeksi uudelleen tämän vuoden puolella.

Firman pikkujouluissa viini virtasi, ja riehakkaimmin juhlivat ne, joilta sellaista käytöstä ei olisi odottanut – peruspikkujoulukuvio siis. Minä käyttydyin; join oikein sopivasti – olin rento ja iloinen säilyttäen kuitenkin tietyn asiallisuuden.

Salaisena tavoitteenani oli kuitenkin päästä juttelemaan parille namuselle (ja rengastetulle) kollegalle. Siihen tavoitteeseen ei päästy (en tiedä, mitä edes kuvittelin siitä seuraavan, kun miehet ovat varattuja?), mutta suudelmia pääsin silti vaihtamaan – tai sanotaanko pikemminkin: vastaanotin suudelmia.

Eräs työtoveri, jonka kanssa keskustelin lyhyesti edellisen vuoden pikkujouluissa, lähestyi kertoakseen, että oli kiinnostunut minusta vuosi sitten, katsellut minua käytävillä ja ruokalassa tullen siihen lopputulokseen, että olemme meant to be. Paljastus yllätti minut housut nilkoissa – en ollut uhrannut miehelle kovinkaan monta ajatusta vuoden aikana – mutta siinä hän nyt seisoi, tarttui kasvoihini ja suuteli minua.

10888487Miehestä kuului vielä pari päivää joulujen jälkeen; hän ehdotteli tapaamista, mutta minä olin kiireinen – aidosti kiireinen. Sen jälkeen tilanne hiipui, ja ajattelin hänen luovuttaneen – kunnes törmäsin hänen ystäväänsä, joka humalatilassaan kertoi hyvin avoimesti, kuinka paljon he yhä keskustelevat minusta. Imartelevaa ja samanaikaisesti omituista – joku on stalkkaillut minua ja uskoo meidän olevan hyvä mätsi, vaikka itse olen keskustelujen jälkeen ollut aina ihan toista mieltä ja ymmälläni; miten hän ei naura jutuilleni; miksi hänellä on tuollainen ilme; miksei tämä keskustelu etene niinkuin pitäisi. Jos hänen mielestään tuntuu kuin ’keskustelisi peilikuvansa kanssa’, niin minusta ei todellakaan tunnu siltä.

Loppujen lopuksi olen tietysti sitä mieltä, että tämä on enemmän piristävää kuin outoa; että työpaikalla on joku, joka on  kiinnostunut minusta. Ja itseasiassa työpaikalla on tätänykyä myös joku, josta minä olen kiinnostunutei siis sama tyyppi, vaan joku aivan uusi. Sain avattua keskusteluyhteyden tämän ’kollegan’ kanssa afterworkeilla, mutta miten tästä eteenpäin kun työmme eivät liippaa läheltäkään toisiaan?

t. Pauliina

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s