Epätoivoisesta onnelliseksi

Ollaan erään ystävän kanssa puhuttu paljon onnellisuudesta – eritoten siitä, että hän kokee elämänsä tyhjäksi nyt kun siitä puuttuu mies; eron jälkeen koti on tyhjä – kukaan ei ole odottamassa. Ollaan puhuttu siitä, miten vaikea on kiinnostua kenestäkään – ja toisaalta myös siitä, miten kiinnostuessa ei pysty ajattelemaan mitään muuta; miten vauhdikkaasti sitä kuvittelee tulevaa ja laittaa onnellisuutensa toisen ihmisen varaan. Ollaan puhuttu, kuinka vaikeaa on sietää epävarmuutta – ei ole tietoa, toteutuuko yhteinen tulevaisuus koskaan tämän – tai ylipäätään yhdenkään – miehen kanssa. Puhuttu jopa epätoivoisesta halusta heittäytyä rakkauteen ja pään sisällä samanaikaisesti takovista peloista, jotka kehottavat karttamaan suuria tunteita. Puhuttu siitä, miten usein tunteet ja odotukset onnesta kohdistuvat sellaiseen ihmiseen, joka ei kykene niihin vastaamaan. Ja siitä, miten paljon levollisempaa elämä olisi, jos tietäisi, että lopulta minulla tulee olemaan kaikki hyvin.

Paljon on siis puhuttu – ehkä jopa liikaa. Ällistyttävää on se, miksi tosiaan laittaisimme onnellisuutemme kenenkään toisen ihmisen varaan: ’lopulta minulla tulee olemaan kaikki hyvin’ – miksei jo nyt? Sitten tajusin itsekin tehneeni niin. Olen nauttinut sinkkuudesta paljon, mutta nyt on pitkään ollut liian tasaista – töissä ja vapaa-ajalla. Kaikki on ihan kivaa, mutta ajattelen, että seuraava askel tai jännittävä muutos elämässäni voi tapahtua vain miehen muodossa: olen sortunut sitten kun mulla on mies -ajatteluun.

Totuushan on, ettet voi odottaa, että joku muu tekee elämästäsi onnellista. Ihmissuhteet perustuvat molemminpuoleiseen kiinnostukseen; oli kyseessä sitten ystävä tai puoliso, et sinäkään jaksa viettää aikaasi ihmisen kanssa, jolle sinä olet kaikki kaikessa. Jos olet onnellinen, tyytyväinen ja kokonainen vasta miehen myötä – uskotko yhdenkään miehen edes lähtökohtaisesti kokevan sinut mielenkiintoisena ja tutustumisen arvoisena naisena? On sekä raskasta että epäviihdyttävää olla seurassa, jossa sinä olet toisen ihmisen aurinko harmauden keskellä. On totta, että kuu tarvitsee auringon voidakseen loistaa – mutta vaikka toinen ihminen voimistaisikin valoasi, hän ei voi olla valosi ja palosi ainoa lähde. Kyllä sinunkin täytyy säteillä hänelle takaisin. Miten muuten kävisi niinä hetkinä, kun hän ei jaksa – miten sinä pysyt olemassa ja onnellisena, jos hänen huomionsa kiinnittyy hetkeksi toisaalle?

Jos toisen ihmisen tehtävä on kääntää arkesi merkitykselliseksi; tehdä työstä, harrastamisesta ja ystävistä jälleen jänniä ja nautittavia, on sinulla vähintäänkin epärealistiset odotukset. Jos kuvittelet toisen ihmisen kykenevän tekemään tämän kaiken, ei ihmekään että ripustaudut häneen – hän edustaa sinulle lupausta onnellisuudesta, jota et muuten ole kyennyt rakentamaan. Valitettavasti tällaisella asenteella onnellisuutesi lisäksi, myös sinä olet epävakaalla pohjalla; on vaikea ajatella mitään/ketään muuta, ja vähäisetkin merkit ilmassa ruokkivat epävarmuuttasi rakkautenne pysyvyydestä. Huomattavasti todennäköisemmin miehen mielenkiinto syttyy ja ylläpysyy, jos sinä olet vahva ja onnellinen – myös ilman häntä. Tällöin tuot ihmissuhteeseen sisältöä – et ole vain vastaanottavana osapuolena. Jos haluat miehen tekevän sinut onnelliseksi, on sinullakin oltava annettavaa – pelkkä mieheen takiaisen lailla takertuminen ei riitä.

Mutta miksi se on niin vaikeaa pysyä omana itsenään ihastuessa – miksi nuppi menee sekaisin ja mistä se epävarmuus tulee? Keiju Vihreäsalo on kirjoittanut älyttömän hyvin liskoaivoista (linkki) – siitä kuinka haluamme pysytellä siellä, missä on turvallista. Mielenkiintoisemmat miehet – ja muutkin tavoittelemisen arvoiset asiat elämässä – usein vaan sijaitsevat sen mukavuusalueen ulkopuolella. Näihin liittyy aina suurimman mahdollisuuden ohella se suurin riskikin. Vaikka mahdollisuus onneen houkuttelee, takaraivossa on muistissa ne kerrat, jolloin heittäytyessäsi homma on niin sanotusti kussut kintuille. Vanhat muistot suojaavat sinua vastaavilta pettymyksiltä tulevaisuudessa – liskoaivot ovat valitettavan luolamiesmäisiä ja kehittymättömiä tunnistamaan, mikä on oikeasti uhka ja kuka on elämäsi mahdollisuus. Muistot ruokkivat pelkoa, ja pelko nakertaa luottamusta omaan itseen. Meistä tulee epävarmoja ja takerrumme toiseen ihmiseen uskoen onnellisuutemme olevan hänen varassaan.

Kuten ystäväni, myös minä olen huono sietämään epävarmuutta; miten pitäisi tulkita monen päivän viestihiljaisuus -tekikö hän sen klassisen katomaistempun (älypuhelin on opettanut meidät yltäkylläisyyteen viestittelyssä, miksei enää ole saldorajaa ilmoittamassa, milloin viestejä on vaihdettu riittävästi) vai onko tämä ihan normaalia kissa-hiiri-leikkiä. Ystäväni sanoi, että hänen mielensä rauhottuisi vasta, jos hän voisi kurkata tulevaisuuteen ja kuulla, että asiat tulevat menemään hyvin; että hän saa miehensä ja kaksi pellavapäistä tyttöä.

Ei varmaan kannata mennä ennustajalle, jos  tämä on ainut merkitykselliseksi koettu tulevaisuuden skenaario. Jos uskotaan hetki ennustuksiin niin…  Vaikka epävarmuudessa eläminen on inhottavaa, en silti tarvitse ennustusta tulevasta; tiedän, että asiani tulevat jokatapauksessa järjestymään hyvin – johdatan itse elämääni siihen suuntaan. Minun ei tarvitse tietää tarkasti, millaista onneni tulee olemaan; onhan mahdollista, etten voi saada lapsia; olen naimisissa 3 miehen kanssa ennen kuin tapaan sen oikean tai… mitä tahansa. Mutta  onnellinen elämä – se on minun juttuni.

Lähden liikeelle siitä, että onnelliseen elämään on monia polkuja – ja onnellinen elämä voi näyttäytyä monessa eri muodossa. Siksi myös nykyisyytesi voi – ja tulisi – olla onnellista; oli siinä pellavapäistä miestä ja tyttöjä – tai ei. Onnellisuus lähtee siitä, että arvostaa nykyisyyttä; järjestää elämänsä mielekkääksi, elää tässä ja nyt; ei ole kiire mihinkään, sillä sinulta ei puutu mitään. Sinkkuuden voi nähdä niin, että elät elämääsi puolikkaana. Voit myös ajatella, että onnellisuuden tunteella on maksiminsa; koska sinkuilla parisuhde ei kontribuoi tähän onnellisuuteen, on meidän nostettava onnellisuusmittarimme tappiin muilla elämän osa-alueilla.

Sitten kun se on ajankohtaista – tielle osuu oikea tyyppi – yritän tietysti paukuttaa onnellisuusmaksimeita ja upgreidata sinkkuonneni lisäonnella. Nyt opettelen taas arvostamaan nykyisyyttäni, ja otan aikaa tehdäkseni pieniä parannuksia. Yksi parannus on päästää irti pelosta – siitä, että vanhat tapahtumat määrittelisivät sen, mitä uusissa ihmissuhteissa tapahtuu. Mikäli uskon muistoilla olevan tällaista voimaa, alan käyttäytyä kummallisesti ja johdatan todennäköisesti itse tilanteen juuri siihen pisteeseen, mitä niin kovasti pelkäsin.

En ole ihan varma, mistä aloittaa… Mutta uskon, että kaikenlainen epämukavuusalueelle heittäytyminen on tervettä – se että uskaltaa ylittää rajan, hengittää rauhassa ja kokoaa itsensä; hei, mä selvisin!

t. Pauliina

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Epätoivoisesta onnelliseksi

  1. Todella hyvä teksti! Hyvin muotoiltuna nuo itsellekin tutut ajatukset. Olen muutaman sinkkuvuoden aikana aina välillä päässyt lähelle tuota onnellisuutta, ja nyt on taas sellanen hetki, että nykyisyys on arvossa. Mullakin on ystäviä, jotka odottaa just tuota, että toinen tulee tekemään siitä omasta arjesta jotenkin erityistä. En ollu aiemmin hoksannut ajatella sitä noin, mutta niin se just on! Pitääkin tän tekstin pohjalta valmistella kannustuspuhe 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos – hyvä homma jos kolahti, ja saat tästä puhtia tsempata kavereitakin! 😀 Lisäks onnittelut tuosta tämänhetkisestä elämäntilanteestas – meikäläinen taitaa olla vasta siinä vaiheessa, että ongelma on tunnistettu ja tunnustettu – ja seuraavaks pitäis tehdä jotain. 😀 Tää postaus oli itsellekin sellanen muistutus siitä, mitä oikeesti syvällä sisimmässäni uskon todeksi ja minkä mukaan (useimmiten) muistan elää…

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s