Hyvää nimpparia Pauliinat!

Halusin vaan toivottaa (lähes myöhässä) hyvää nimipäivää kaikille Pauliinoille! 🙂 Vietin tätä spesiaalipäivää upottamalla itseni yhä syvemmälle suohon! Tiivistetysti; miten tilanne voi taas kehittyä nollasta siihen, että minulla on kaksi täysin erilaista miestä, joista olen kiinnostunut!?!?! Palataan tähän (ja muihin aiheisiin) pian. Toistaiseksi blogin päivittäminen on hieman jäänyt, koska #työnarkomaani, #tinder – ja nyt vielä#juhannus.

Parhain terveisin, Pauliina

Kaksoset ja Jousimiehet ne yhteen soppii…

Vietettyäni juuri syntymäpäiviä ajattelin hieman kirjoittaa horoskoopeista – tarkemmin sanottuna rakkaushoroskoopeista. Horoskooppimerkkien yhteensopivuudesta on jos jonkinmoista tekstiä ja testiä. Olen itse siis kaksonen. Kaksosista sanotaan kaikenlaista – ollaan kuvausten mukaan älykkäitä, huumorintajuisia, flirttailevia ja häilyviä ihmisiä: ’Kaksonen on hurmaava ilmestys, mutta hyvin oikullinen tuuliviiri.’ Useat kuvaukset sopivat minuun, mutta niin varmasti myös moneen muuhunkin ihmiseen, vaikkei kaksoshoroskooppiin kuuluisikaan. En varsinaisesti uskokaan horoskooppeihin; varmasti ne osuvat toisinaan oikeaan ja ’uskon’ horoskooppiin silloin kun se vahvistaa sen, mitä haluan uskoa. Muulloin nämä ovat täyttä huttua.

Rakkaushoroskoopeissa luetellaan Kaksosille sopiviksi kumppaneiksi usein Oinas, Vesimies, Leijona, Jousimies ja Kaksonen. Huonosti sopivia mätsejä ovat mm. helposti loukkaantuvat vesimerkit, Kalat ja Rapu. Neitsyt taas on liian konservatiivinen ja Skorpioni liian mustasukkainen kumppani kaksoselle. En (enää) selvitä miehen horoskooppia, jotta se ei ohjaa ajatteluani – toki synttärit jossain vaiheessa tulee puheeksi ja sitten se selviää, jos satun muistamaan ko. ajanjaksolle osuvan horoskoopin.

Suvussani on myös muita kaksosnaisia – ja he kaikki ovat naineet jousimiehen. Tämä voi olla hauska sattuma, tai sitten luonnekuvauksissa/rakkaushoroskoopeissa tosiaan on jotain perää. Omalta kohdaltani voin sanoa, että olen tullut ainakin superhyvin juttuun juuri Kaksosten ja Jousimiesten kanssa. Olen myös yrittänyt deittailla Kaloja pariin otteeseen, enkä ole lainkaan ymmärtänyt, miten herkkiä miehet voivat olla – ja päätynyt usein tahattomasti loukkaamaan heitä suorapuheisuudellani. Vaikka jutut näiden kalojen kanssa ovat jo päättyneet, minua yhä kiehtoo se, miten nämä miehet erosivat ns. siitä perinteisestä mieskäsityksestä, johon olen jymähtänyt

Horoskoopit voivat olla ihan kelpoviihdettä. Kun kuvioihin astuu mielenkiintoinen mies, lukisin horoskooppeja vain jos ne tukevat ihastumista – tuskin silloinkaan. Horoskoopeista kuulet, että kukaan ihminen ei ole sinulle täydellinen mätsi. Etenkin jos oot vasta tavannut uuden tyypin, ei kannata aivopestä itseään horoskooppeja tutkimalla ja päästää miestä käsistä vaan sen perusteella, että säikähdit teidän muodostamaa huonoa kombinaatiota; minäkin tiedostan kyllä, että jokainen Kalat on yksilö, eikä ole taattua, että juttuni kaikkien Jousimiesten kanssa muka toimisi.astrological meme.png

Sitäpaitsi – horoskooppini mukaan minulla on ollut sutinaa toukokuussa ja kesäkuun lopussa lempi vasta roimahtaakin. Kuukausihoroskoopit siis ei ainakaan osu oikeaan; ellei ’mielettömäksi sutinaksi’ lasketa sitä, että käy kaksilla treffeillä.

t. Pauliina

 

Kolme asiaa ennen kuin mies voi seurustella

Luin vanhaa Cosmoa kampaajalla. Sen mukaan mies alkaa seurustella,  kun kolme ehtoa täyttyy:

  1. Sopiva, mielenkiintoinen nainen osuu kohdalle – mies rakastuu.
  2. Mies on rillutellut ja nauttinut vapaudestaan riittävästi (onko sellaista kuin ’riittävästi’ miesten tapauksessa?).
  3. Ja miehen talous on kunnossa.

Koen toisinaan olevani ’mies naisen kehossa’ – ymmärränkin kaksi ensimmäistä vaatimusta varsin hyvin. En minäkään alkaisi seurustella, jos en olisi kiinnostanut juuri tästä ihmisestä tai kokisin, etten pysty vielä antautumaan parisuhteeseen. Moni varmasti voi seurustella vain seurustelun vuoksi, ettei tarvitse olla yksin. Seurustelun vuoksi en aloilleni asettuisi, mutta tosi rakkauden osuessa kohdalle voisin olla valmis tinkimään kakkosehdosta: vapaudesta tehdä mitä huvittaa. Vaikka olen todella tietoinen vanhenemisesta, enkä mielestäni ole vielä painanut riittävän pitkään kaasu pohjassa, voisin silti asettua aloilleni – niitä oikeita tuntuu osuvan sen verran harvoin kohdalle, etten tohtisi moista päästää käsistäni.

Tuo kolmas kohta on se, joka minua askaruttaa; en koskaan ole pitänyt omaa varattomuuttani esteenä parisuhteelle – onko se miehille tosiaan jokin kynnyskysymys? Ja jos on, parantaako vakaa talous itseluottamusta ja tunnetta elämänhallinnasta vai onko syy käytännöllisempi; mies haluaa olla kykenevä maksamaan yhteiset aktiviteetit (edes oman osuutensa) – tai onko perustelu jopa romanttinen; mies haluaa panostaa hemmottelemalla naistaan?

Toisaalta ymmärrän, että varallisuus voi olla jollekulle tärkeä osa itsetuntoa – toisaalta en. Ne hetket, jolloin en ole itse luottanut itseeni, eivät ole mitenkään liittyneet siihen, paljonko pankkitililläni on rahaa; mitä tulee miehiin olen aina ollut enemmän huolissani ulkonäköni, älyni ja luonteeni riittävyydestä. Siksi minusta onkin outoa, jos miehet kuvittelevat paksun lompakon tekevän heistä viehättäviä. Tietysti on naisia, joille miehen varallisuus merkkaa – mutta nämä kanaset eivät lähtökohtaisesti olekaan niitä, joita miesten kannattaisi tavoitella.

En minäkään toki mitään tyhjätasku-miestä halua. Huomaan itsekin toisinaan sokaistuvani miehen elämäntilanteesta; mies saattaa aluksi hämätä ja vaikuttaa mielenkiintoiselta ihan vain sen vuoksi, että hänellä on omistusasunto, auto, hyvä työ, hän tarjoaa ravintolaillallisia… Tietysti tällainen miljöö vaikuttaa hienommalta kuin treffit pienessä opiskelijasolussa hikisten treenikamppeiden keskellä. Kämänen asunto ja nuudeli-illalliset eivät kuitenkaan missään määrin vaikuta lopulliseen tuomioon sillon kuin mies on muuten otollinen. Kemia on todellakin jotain sellaista, jota ei ihmisten välille rahalla luoda, ja siksi rahalla kilpailevat miehet eivät pärjää niille aidosti mielenkiintoisille.

Olen kirjoittanut arvostavani koulutusta – tällä tarkoitan lähinnä sitä, että miehellä on kunnianhimoa, älliä ja koska hän on kouluttautunut, hän ei joudu pohtimaan sitä, olenko minä meistä kahdesta se menestyneempi. Kyse ei niinkään ole siitä, mikä miehen taloudellinen tilanne on, vaan mikä on miehen oma suhtautuminen hänen talouteensa; jos se on hänelle ongelma, välittyy se luultavasti myös parisuhteeseemme siten, että Funniest_Memes_being-a-rich-man-is-like-a-girl-being-pretty_19556minun menestykseni on hänelle ongelma – ja näin ei todellakaan saisi olla. Kun mies on käynyt kouluja, vältän tämän ongelman; ’onneksi’ miehen euro on naisen 80 senttiä. Koulutuksen tuoma varallisuus ei kuitenkaan ole se pääsyy koulutettujen miesten vaalimiseen; he todennäköisesti ymmärtävät kaltaistani business-naista muutenkin paremmin. Voisin siis hyvin tapailla opiskelijapoikaa ja hänen solukämppiksiään; kyllä minulle riittää, että miehessä on kunnianhimoa ja sen tuoma ’lupaus’ siitä, että joskus taloudellinen tilanne on ok – ei hänen tarvitse olla ns. valmis paketti löytäessään minut. Sitä ennen minä voin tarjota – tarvittaessa. Ja vain sillointällöin.

Positiivista kyllä, että Cosmon lista on noin lyhyt; oikeastaan ainut, mitä tarvitsee tehdä itse, on saada mies rakastumaan. How simple is that!

t. Pauliina

Tinder vs Happn

Niille, jotka ei yhtään tiedä, mitä on Tinder ja Happn: kyse on mobiilisovelluksista, joissa mätsätään kiinnostavien miesten/naisten kanssa painamalla heidän profiilinsa kohdalla ♡. Jos tyypin kuvat ja mahdollinen esittelyteksti ei pure, voi tyypille antaa myös ruksia, tai jos puree tosi kovaa, voi laittaa myös Super-likea/Charmata. Minä näen nämä superliket, vaikken itse antaisikaan tyypille sydäntä, mutta keskustella voi vain silloin, kun kumpikin on tykännyt toisesta.

Molemmissa sovelluksissa määritetään haitari, minkä ikäisistä tyypeistä olet kiinnostunut ja molemmat perustuvat GPSsään. Erona se, että Tinderissä määritetään säde, jonka sisältä sovellus ehdottaa miehiä/naisia kun taas Happnissa näet vain ne tyypit, joiden kanssa polkusi/GPS on kohdannut tosielämässä. En puutu mitenkään sovellusten toimivuuteen sinänsä – on bugeja ja kaikenkaikkiaan konsepti on tosi pinnallinen; et pärjää , jos olet tosi ruma, ja voit swaipata mielettömän tyypin pois elämästäs ihan vaan siks, että sillä on vääränväriset hiukset.

Tässä kuitenkin jokunen plussa ja miinus molemmista, kun oon viimeaikoina näitä funtsinut.

Tinder

+Enemmän valinnanvaraa, eivätkä käyttäjät lopu kotisohvalla selatessa; sädettä Tinderkasvattamalla löydät aina lisää miehiä/naisia.

+ Sovelluksessa ollaan aika suorasukaisia; ihmiset ilmaisevat selkeästi profiilissaan, minkä perässä ovat – etsivätkö sitä oikeaa vai ’just for fun’.

– Toisaalta juuri tämän vuoksi Tinderissä on enemmän niitä tyyppejä, joiden kuvista naamaa ei näy lainkaan – on vaan puolialastomia heruutuskuvia tai S&M-henkisiä (netistä ladattuja) otoksia.

– Miesten taso on huono; todella paljon ulkomaalaisia (näyttävät usein samanlaisilta machoilta, eikä heistä koskaan tiedä, kuinka kauan he viipyvät Suomessa). Tai sitten niitä keravalaisia – hieman epäsiistejä tyyppejä tribaalitatuointeineen ja motskareineen.

– Naisten taso sen sijaan on korkea – olen nähnyt ihan tavanomaisten tuttavapoikieni mätsejä, ja huhhuh sentään!

– Super-like painikkeessa tai sormissani on jokin vika; laitan Super-liken lähes päivittäin, enkä kertaakaan tarkoituksella.

– Porukka aloittaa melko harvoin keskusteluja, ja pareja keräillään kevyin mielin – osa varmaankin käyttää sovellusta vain viihteenä tai itsetuntoa buustatakseen.

+ Toisaalta keskustelun aloittamisen kynnys on mielestäni matala. Tinderiin suhtaudutaan kepeästi, ja millä tahansa replalla voi menestyä – tai kun kaikki on sanottu, voi tyytyvä GIPHY-animaatioihin/hymiöihin. Kornit läpätkin voi toimia.

Happn

+ Miesten taso on korkeammalla; enemmän siistejä, koulutettuja tyyppejä kuin niitä kaljaa kittaavia möhömahoja.

+ Sovellus on vielä uusi tulokas Suomessa, vähän käyttäjiä ja siksi vähän mätsejä ja keskusteluja; suhteessa aika paljon kansainvälistä sakkia.

+ Happniin voi insta-profiilin lisäksi lisätä Spotifyn musalistoja – jos joku jaksaa ylläpitää Spotifyssa listoja, niin tilistä saa erilailla informatiivisen kuin Tinderissä. Omat Spotify-listani nyt ovat…no… soitossa pyörii TOP-listat ja jotain ikivanhaa rokkia.

+ Näet Happn-feedissä senkin kun kohtaat mätsejäsi uudestaan, milloin kohtasitte uudestaan ja missä – Happnissa onkin näppärä aloittaa keskustelu, vaikka olisitte mätsänneet jo aikaa sitten – voit silti heittää läppää siitä, että Happn-mukaan törmäätte jatkuvasti rautatientorilla; pitäisikö teidän joku kerta istahtaa kahville.

– Et voi selailla loputtomiin, sillä sovelluksen ehdotukset perustuu niihin yksilöihin, joita GPS on paikantanut lähelläsi – vähän käyttäjiä, vähän ehdotettavia sinkkuja. Plussana toki voi pitää sitä, että sun on PAKKO lähteä sohvalta ulos kiertelemään, ihan vaan saadakses lisää swaipattavaa.

– Mätsejä tulee vähemmän – veikkaan että se johtuu osin myös siitä, että sovelluksessa ei tarvitse ottaa jokaisen yksilön kohdalla kantaa; kohtaamasi/ sinulle ehdotetut tyypit voi jättää listalle ’kellumaan’, toisin kuin Tinderissä, jossa on pakko painaa joko ruksia tai sydäntä päästäksesi katsomaan seuraavan tyypin profiilia.

– Omalla kohdallani GPS ei aina rekisteröi liikeitäni – olen saattanut olla koko lauantaipäivän tai -yön keskustassa mukamas niin, ettei kohdalleni ole osunut yhtään miestä, joka käyttäisi Happnia ja näinollen ilmaantuisi näin feediini.

– Keskusteluja aloitetaan ehkä vielä vähemmän kuin Tinderissä.

Molempien käyttöä siis jatkan, vaikka osa tyypeistä on samoja, on Happnissa myös paljon freesejä naamoja. Ja minä itse ainakin vaikutan…innokkaalta? yritteliäältä? epätoivoiselta? käyttäessäni kumpaistakin sovellusta.

t. Pauliina