Lohturuokailusta

Syön entistä enemmän tunteisiin – en niinkään nälkään. Viime aikoina oon syönyt työstressiin, yksinäisyyteen ja tylsyyteen. Jos en laittais tätä lohturuokailua niin korkealle prioriteeteissani, ehtisin tehdä elämässäni huomattavasti enemmän merkityksellisempiä asioita – varmaan myös deittailla enemmän. Pitääkseni itseni kiireisenä ja ajatukset comfort food meme catjossain muussa olen huolehtinut siitä, ettei yksikään väli-, yö- tai iltapala jää väliin. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin – mikä varmaan osittain johtaa siihen, että suhteeni ruokaan on hieman vääristynyt.

Koin nuorena niitä samoja ulkonäköpaineita, joita me kaikki. Tyttöjen tuli olla langanlaihoja, ja olinkin niin taitava, että sain näännytettyä itseni lähes sairaalloiseksi. En siis ole mikään toipunut anorektikko, mutta varmaan aika lähellä alipainon rajaa pääsin käymään. Tuosta ajasta on jäänyt liian tiukasti muistoihin se näläntunne, jota koin iltaisin nukkumaan mennessä. Siksi olenkin nyt aikuisemmalla iällä pitänyt varsin tiukasti huolen siitä, ettei mikään koulu-, työ- tai ihmissuhdestressi aja minua enää samaan tilanteeseen kuin silloin. Tunnemyräkät jo sellaisenaan ovat niin raskaita, saati sitten jos siihen päälle joutuu potemaan nälkää.

Nyt olen hakenut ruuasta selkyyttä ajatuksiini jo useamman kuukauden ajan. Olen pitänyt itsestäni hieman liiankin hyvää huolta. Lohtusyömiseni  – ja jokaviikkoinen juhliminen afterworkkeineen – näkyy nyt muillekin, sillä työtoverini kysyi minulta, olenko raskaana. Juuri se kysymys, jonka haluan kuulla muiden hehkuttaessa bikinikuntoaan.

Täytyy tässä kiriä ja ottaa itseä niskasta kiinni; ei niinkään laittaa syömistä kuriin, mutta kohdata itseni ja vapaa-ajan tylsyydessä mieleen nousevat ajatukset ja tunteet. Tätä kautta se lohtusyöminen jäänee pois ja palaan normaaliin, tietoiseen syömiseen. comfort food memeVaikken TV:tä/läppäriä olekaan valmis sulkemaan ruokailun ajaksi, niin koitan jatkossa keskittyä enemmän makuihin ja pitää taukoja, jotta kuulen millon masuni on täynnä. Jos mieleni ei vielä silloin ole täysi, se saa etsiä lohtua muualta.

Selvennykseksi loppuun; en mina niiin tajuttomasti ole lihonut. Vartaloni vaan muistuttaa 11-vuotiaan teinipojan kroppaa, jossa parikin lisäkiloa tai pieni turvotus saa minut näyttämään nälkiintyneeltä Afrikan lapselta.

t. Pauliina

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s