Kulttuurideitit

Selkeästikin sinkkuja kannustetaan nyt kuluttamaan kulttuuria ja tarjolla on kaikenmoista täsmätapahtumaa; on sinkkuiltaa Heurekassa ja näyttelyitä museossa. Erään artikkelin mukaan kulttuuritapahtumat luovat helpon ympäristön uusien ihmisten tapaamiseen; löytyy paljon romanttisia esineitä/teoksia/tms. joiden tiimoilta aloittaa keskutelu täysin ventovieraan ihmisenkin kanssa.

Allekirjoitan kyllä ajatuksen; hyvä, että tarjolla on sivistyneitä tapahtumia, joissa voi selvinpäin tavata ihmisiä. Oma intressini käydä näissä tapahtumissa sinkkumiesten vuoksi on kuitenkin aika minimaalinen. Tämä ihan siksi, että olen kiinnostunut perinteisistä miehistä  – ei sillä, etteikö näissä kulttuuritapahtumissa kävisi ihan kaikenlaisia ihmisiä, mutta koen todennäköisyyksien olevan silti huomattavasti korkeammalla sellaisissa kulttuuritapahtumissa kuin lätkämatseissa, actionleffassa tai JVG:n keikalla. Lisäksi nämä ovat tapahtumia, joissa itsekin viihdyn paremmin. Kun lähden katsastmaan korkeakulttuuria, en laita odotuksia sille, että tapaisin siellä ketään – niissä käyvät miehet noin yleisesti ottaen saattavat olla liian sivistyneitä omaan makuuni. Voisin kuvitella, että tuleva helluni ei ole sitä ihmistyyppiä, joka osallistuu sinkkutapahtumiin ja speed datingeihin – vaan istuu viikonloppuiltoina sporttipubin nurkassa kavereidensa kanssa.

Toisaalta harrastusten osalta voi ajatella taas näin; moni sanoo, että aloittamalla uusia harrastuksia tapaa mielenkiintoisia miehiä. Right. Mieleni tekisi liittyä lukupiiriin tai aloittaa tankotanssi – sen sijaan, jos haluaisin tavata minua kiinnostavia miehiä, minun pitäisi pikemminkin liittyä crossfit-salille tai ryhtyä pelaamaan lätkää. Jos otan tekemisteni lähtökohdaksi puhtaasti sen, missä voisin tavata tulevan helluni, ajaudun harrastamaan jotain ihan muuta kuin mitä ehkä haluaisin.

Mitä yritän tällä postauksella sanoa on seuraava; kannattaa tietysti käydä aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa – toisinaan myös niissä, jotka ei lähtökohtaisesti itseä hirveästi kiinnosta. Mutta sen sijaan, että lähtisi harrastuksiin etsimään sitä sielunkumppania, kannattaa tehdä ja harrastaa sellaista, mikä itseä kiinnostaa. Silloin tapaa niitä, jotka ovat kiinnostuneet samanlaisista vapaa-ajan aktiviteeteista – olivat he sitten miehiä tai naisia. Vaikka hakusessa olisikin se oma muru, ei sen pitäisi liikaa ohjata tekemisiä. Ei tämä hunttaus vielä ole mennyt niin epätoivoiseksi, vaikka yksin helluntaita vietänkin…

t. Pauliina

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s