Miksi aina haluan sen, jota ei voi saada?

Lomailun jälkeen olisi loogisinta kirjoittaa sinkkuloman ihanuudesta  – siispä en tee niin, vaan jauhan siitä, mikä on päällimmäisenä mielessäni.

Kuten tiedämme, miehiltä puuttuu tilannetaju; he ottavat yhteyttä silloin kun olet lakannut toivomasta ja ajattelet, että juttu on nyt ohi / käsitelty / finito. Yleensä näillä yhteydenotoilla ei myöskään ole minkäänlaista agendaa; kunhan kysellään kuulumisia, yritetään pitää kaikki ovet ja ikkunat auki.

Sain lomalle Facebook-viestipyynnön; viesti ei siis tullut facebook-kavereiltani vaan tältä varatulta herrasmieheltä. Viimeeksi olen ollut hänen kanssaan tekemisissä, kun vietimme taianomaisen sunnunaiaamun (baarin jälkeen) leikkipuistossa. Mitään tuhmaa ei tapahtunut, pelkästään syvällistä keskustelua ja pari erää mölkkyä.

Viestittelimme siis vuodenvaihteessa tovin kuulumisia vaihdellen kunnes eräänä päivänä useiden drinkkiämpäreiden jälkeen minun oli kysyttävä: miksi hän oikeastaan laittoi minulle viestiä puolen vuoden jälkeen. Vastaus kuului juurikin niin, että hän halusi ’kysellä kuulumisiani’. Kun kuulumiset ja uudenvuodentoivotukset sitten oli vaihdettu, hän sai lopulta heitettyä ilmoille: ’Ehkäpä ehditään nähdä tänä vuonna!”

Que? Oliko tuo nyt treffipyyntö? Mikäli oli, niin oli kyllä sen verran hämyinen, että huomaa miehen olleen poissa sinkkumarkkinoilta – pidemmän aikaan. En sitä paitsi usko, että tapaamisemme kesälläkään kaatui ajan puutteeseen – pikemminkin siihen, että hänellä on (oli?) jo tyttöystävä.

Kaikesta huolimatta odotan tietysti mielenkiinnolla, kehittyykö tilanne johonkin suuntaan. Päällimmäisin huolenaiheeni on, olenko tosiaan niitä naisia, jotka aina haluavat sen, jota ei voi saada? Myönnän olleeni kesällä hieman ihastunut, mutta siitä on yli puoli vuotta. Tiesin hänen seurustelevan, eikä hänestä kuulunut ensimmäisen ja viimeisen tapaamisemme jälkeen mitään – tottakai minun oli päästävä yli tällaisesta ihastuksesta! Jos hänen parisuhteensa onkin viimeisen puoli vuotta junnannut paikallaan, niin minä olen sitä vastoin ehtinyt elämässäni ihastua ja pettyä yhteen jos toiseenkin mieheen tässä välissä.

En rehellisesti osaa sanoa, kiinnostaako minua, vaikka hän olisikin nyt sinkku. Tekeekö se minusta kauhean ihmisen – sellaisen naisen, joka haluaa aina miehen, jota ei voi saavuttaa?

T. Pauliina

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s